Erityisryhmien valmennus - miten eri terveyshaasteita huomioidaan valmennuksessa?

Erityisryhmien valmennus – Miten eri terveyshaasteita huomioidaan valmennuksessa?

Kuntoutumisen vaiheet voidaan yleisesti jakaa kolmeen osaan:

1. Akuuttivaihe: Kivun ja tulehduksen hallinta, suojaaminen
2. Subakuuttivaihe: Liikeratojen ja perustoimintojen palauttaminen
3. Toiminnallinen vaihe: Voiman, kestävyyden ja toimintakyvyn palauttaminen

Kuntoutumisen jälkeisessä valmennuksessa on tärkeää huomioida mahdolliset pysyvät rajoitteet sekä ehkäistä uusia vammoja huolellisella tekniikalla ja tasapainoisella harjoittelulla.

Valmentajan erityisosaaminen ja koulutus

Erityisryhmien valmentaminen vaatii tavallista laajempaa osaamista. Suomessa valmentajat voivat hankkia erityisosaamista useista eri lähteistä.

Erityisryhmien ohjaamiseen soveltuvia koulutuksia:

• Erityisliikunnan ohjaajan ammattitutkinto
• Soveltavan liikunnan koulutukset (esim. Liikuntatieteellisen Seuran tarjoamat)
• Fysioterapeutin tutkinto ja siihen liittyvät erikoistumisopinnot
• Liikuntalääketieteen erikoistumisopinnot
• Terveysliikunnan ohjaajan koulutukset (esim. UKK-instituutin tarjoamat)
• Erityisryhmäkohtaiset koulutukset (esim. senioriliikunta, raskausajan liikunta)

Valmentajan, joka työskentelee erityisryhmien kanssa, on tärkeää ymmärtää myös oman osaamisensa rajat. Lääketieteellistä erikoistuntemusta vaativissa tilanteissa on suositeltavaa toimia yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

"Erityisryhmien valmentaminen on sekä haaste että mahdollisuus. Se vaatii jatkuvaa opiskelua ja kehittymistä, mutta on samalla erittäin palkitsevaa," kertoo erityisryhmien valmennukseen erikoistunut Sara Heinonen.

Teknologian hyödyntäminen erityisryhmien valmennuksessa

Nykyteknologia tarjoaa erinomaisia työkaluja erityisryhmien valmennuksen tueksi:

• Etävalmennus: Mahdollistaa valmennuksen liikuntarajoitteisille tai syrjäseuduilla asuville
• Sovellukset: Harjoitusten seuranta ja palautteen antaminen reaaliaikaisesti
• Puettava teknologia: Syke-, aktiivisuus- ja unimittarit auttavat kokonaiskuormituksen hallinnassa
• Video-analyysi: Liikkeiden tekniikan tarkastelu ja korjaaminen
• Virtuaalitodellisuus (VR): Motivoiva ja turvallinen ympäristö harjoittelulle
• Tekoäly: Personoidut harjoitusohjelmat ja edistymisen seuranta

"Teknologia on mullistanut erityisryhmien valmennuksen. Esimerkiksi etävalmennus on mahdollistanut ammattimaisen ohjauksen monille, joille se ei aiemmin ollut saavutettavissa," kertoo digitaaliseen valmennukseen erikoistunut Mikko Järvinen.

Yhteenveto: Yksilöllisyyden merkitys

Erityisryhmien valmennuksessa korostuu yksi liikunta-alan keskeisimmistä periaatteista: yksilöllisyys. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen kokonaisuus, ja tämä korostuu entisestään, kun mukana on terveydellisiä haasteita.

Laadukas erityisryhmien valmennus:

• Huomioi yksilölliset terveyshaasteet ja rajoitteet
• Keskittyy mahdollisuuksiin rajoitteiden sijaan
• Rakentaa harjoittelua vahvuuksien varaan
• Etenee asteittain ja turvallisesti
• Perustuu tieteelliseen näyttöön
• Ottaa huomioon psykologiset tekijät (mm. motivaatio, aiemmat kokemukset)
• Tarkastelee ihmistä kokonaisuutena

Erityisryhmien valmennus on parhaimmillaan voimaannuttavaa ja toimintakykyä parantavaa. Se voi avata uusia mahdollisuuksia ja parantaa elämänlaatua merkittävästi myös terveyshaasteista huolimatta – tai juuri niiden vuoksi.

Kuten Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan professori Taina Rantanen on todennut: "Liikunta on kenties tehokkain lääke, joka meillä on käytettävissämme moniin terveysongelmiin – eikä sillä ole juurikaan haittavaikutuksia, kun se toteutetaan oikein."

Lähteet:

1. Suomen Liikuntalääketieteen yhdistys (2023). Erityisryhmien liikunta ja valmennus.
2. Suomen Diabetesliitto (2024). Liikuntasuositukset diabeetikoille.
3. Sydänliitto (2024). Sydänpotilaan liikuntaopas.
4. UKK-instituutti (2023). Ikääntyneiden liikuntasuositukset.
5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2023). Äitiysneuvolaopas – Suositukset äitiysneuvolatoimintaan.
6. Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta (2022). Liikunta kuntoutuksen tukena.
7. Korhonen, L., Virtanen, M., & Saarinen, T. (2023). Erityisryhmien valmennuksen käsikirja. Liikuntatieteellinen Seura ry.
8. American College of Sports Medicine (2024). ACSM's Guidelines for Exercise Testing and Prescription.

Artikkeli päivitetty: 2025-03-04